Pikaopas saamelais­kulttuuriin

Suomessa asuu noin 10 000 saamelaista. Päivitä tietosi saamelaiskulttuurista ajan tasalle tämän pikaoppaan avulla! Kuuntele saamelaisten kansallishymni, opi saamenpuvun merkitys kantajalleen ja mitä tarkoittaa, jos sinut joikataan.


Vesa Toppari at al
Kuva: Vesa Toppari (2015)

Sámi gákti - saamenpuku

Kansallisvaatteet ovat saamelaisille henkilökohtainen ilon- ja ylpeydenaihe. Vaatteet ovat monasti perheenjäsenten, sukulaisten tai lähituttujen tekemiä. Niiden poikkeuksellisuus ei piile pelkästään koristeellisessa ulkonäössä, vaan informatiivisuudessa. Puvusta ja sen eri osista voi sukupuolen lisäksi päätellä kotiseudun, suvun ja siviilisäädyn. Saamelaiset käyttävät kansallispukuja yhä aktiivisesti ja varsinkin juhlissa pukuloisto on parhaimmillaan. Puku on pohjoissaameksi gákti, inarinsaameksi mááccuh ja koltansaameksi pihttâz. Kansallispuvun merkitys saamelaiskulttuurissa on suuri.

Kuvagalleria: Minä ja saamenpukuni (Uusi Inari) sekä lisää tietoa saamenpuvuista (Saamelaiskäräjät)

Saamenpuku on selkeästi tunnistettavin ja tutuin saamelaisuuteen liittyvä asia. Siitä johtuen se on myös kulttuurisen hyväksikäytön kohde. Tutustu saamelaiskulttuurin esittämisen kuvaohjeistukseen.

“Saamelaisia nämä feikkisaamenpukutapaukset ärsyttävät, jopa loukkaavat. Yritän toimia saamelaisten tunteiden tulkkina ja selittää miksi.”  Lue myös Yle Saamen päällikön Pirita Näkkäljärven valaiseva artikkeli saamenpuvun hyväksikäytöstä.


”Gákti on kuin toinen iho.”

— Outi Länsman

varpuja

Joikuperinne

Joiku on saamelaisten kansanmusiikkia. Joikuperinteen uudistaja Nils-Aslak Valkeapään sanoin, joiku on myös paljon muuta kuin omaperäistä laulua. Se on eräänlainen sosiaalinen käyntikortti. Siellä missä joikuperinne yhä kukoistaa, ihmiset joikaavat paikkojen ja eläinten lisäksi toisiaan. Ystävän kohdatessaan saamelainen saattaa hyvän päivän toivottamisen sijaan lurauttaa henkilölle varatun joiun eli toisin sanoen joikata hänet. Kaikki saamelaiset eivät kuitenkaan joikaa.

Perinteisesti joiulla on useita funktioita arjessa. Laumaansa valvova poromies voi joikata monista eri syistä. Joiku karkoittaa esimerkiksi pedot, koska ne tuntevat ihmisäänen. Joiku toimii myös hyvänä muistelemisen metodina, näin ystäviä tai heihin liittyviä tapahtumia ajatellessa ei käy aika pitkäksi.

Katso saamelaisen Jon Henrikin joiku menehtyneelle ystävälleen Talent Ruotsi -ohjelmassa:



”Henkilöjoikuihin liittyy erikoislaatuinen kielto: on pidetty sopimattomana joikata itsestä tehtyä joikua. Se rinnastetaan itsekehuun” – Sami ensyklopedia


Eri saamelaiskielissä on omat nimityksensä musiikkiperinteille. Ne poikkeavat toisistaan sekä nimen että musiikin osalta, tämä on rinnastettavissa alueittain vaihtelevaan saamenpukuun. Suomen saamenmaassa raikaa pohjoissaamelaisten luohti, inarinsaamelaisten livđe ja koltansaamelaisten leu’dd.

Perinteistä joikua (YouTube)

Joikua fuusiossa (YouTube)

”Myös erityisissä sosiaalisissa tilanteissa, kuten kosinnan yhteydessä on joiuttu. Morsianta varten on sepitetty kosiojoikuja.”  Lue lisää saamelaisesta musiikkiperinteestä.


duodji-käsitöitä
Kolttasaamelaisen Mirva Haatajan juurikäsitöitä (2016)

Sámi duodji - käsityöt

Duodjissa on nähtävillä saamelaisten tiivis luontosuhde - suurin osa materiaaleista on kerätty ja kerätään edelleen luonnosta. Materiaalihankinta on myös esimerkki siitä, miten tiiviisti saamelaiskulttuurissa eletään vuodenaikojen mukaan, tiettyjä aineksia voi ja kannattaa hankkia vain tiettyyn vuodenaikaan.


Erica Huuva
kuva: Erica Huuva (2016)
Aidon saamelaisen käsityön tunnistaa Sámi Duodji -merkistä
sámi duodji -merkki

Saamelaiset käsityöesineet ovat perinteisesti tehty käytännön tarpeita varten. Poron koipi- ja kallonahoista valmistetaan lämpimiä karvakenkiä ja kintaita talvea varten, vasan nahasta lakkeja ja sisnasta (parkkinahka) laukkuja, tossuja sekä nykyään myös puhelinkoteloita. Käsitöiden tekijät osaavat hyödyntää esimerkiksi porosta tai puusta niiden kaikki osat, suonia, luuta, tuohta ja juuria myöten. Nykyisin sámi duodji on usein myös taidekäsityötä ja esineitä tehdään paljon koristekäyttöön.

“Ongelmana on, että turistit eivät näe eroavaisuuksia eivätkä he tiedä, mikä on saamelaisten valmistamaa ja mikä ei.Aidon saamelaisen käsityön tunnistaa Sámi Duodji–merkistä.

Duodji-shopin verkkokauppa, jossa saamelaisia käsitöitä

Lue lisää saamelaisesta käsityöstä (Elävä perintö)

Erica Huuva - hopeakoruja


saamen lippu
Saamen lippu virallistettiin vuonna 1986

Perusfaktoja

Saamelaisten kansallispäivää vietetään 6. helmikuuta. Saamen lippu, saamelaisten kansallisuuden symboli, virallistettiin vuonna 1986.

Saamen virallinen kansallislaulu on saamelaisen Isak Saban sanoittama ja norjalaisen Arne Sørlien säveltämä Sámi soga lávlla (YouTube).

On yleisesti tiedettyä, että monet saamelaiset pitävät Nils-Aslak Valkeapään Sámi eatnan duoddariid -joikua omana kansallishymninään:



varpuja
Suomessa on noin 10 000 saamelaista. Saamelaisten kansallis­päivää vietetään 6. helmikuuta

Arviot saamelaisten lukumäärästä vaihtelevat 50 000 ja 100 000 välillä. Suomessa saamelaisia on n. 10 000. Arvioita hankaluuttaa kysymys saamelaismääritelmästä. Saamelaiset ovat EU-alueen ainoa alkuperäiskansa.

Suomessa puhutaan kolmea saamen kieltä: pohjoissaamea, koltansaamea ja inarinsaamea. Puhuttuja saamelaiskieliä on yhteensä yhdeksän, jotka kaikki ovat uhanalaisia. Kuáti on saamenkielinen varhaiskasvatussivusto, muita työkaluja kielten opiskeluun löydät täältä.

Saamenmaa sijaitsee maarajat ylittäen Suomessa, Norjassa, Ruotsissa ja Venäjällä. Suomen saamelaisalue kattaa Enontekiön, Utsjoen ja Inarin kunnat sekä Lapin paliskunnan alueen. Yli puolet Suomen saamelaisista asuu nykyään saamelaisalueen ulkopuolella, esimerkiksi Helsingissä on suhteellisen suuri ja aktiivinen saamelaisvähemmistö. Pääkaupunkiseudulla toimii City-Sámit ry, jonka tarkoituksena on edistää etelässä asuvien saamelaisten yhteenkuuluvutta.

Saamelaiskäräjät on Suomen saamelaisten korkein poliittinen elin, joka valitaan vaaleilla joka neljäs vuosi. Suomessa saamelaisasioista uutisoi YleSápmi.


Suohpanterror-juliste
kuva: Suohpanterror (2013)
Suohpanterror artivistiryhmä ottaa näkyvästi kantaa saamelais­politiikkaan taiteen keinoin

Saamelaispolitiikkaan ottaa näkyvästi kantaa Suohpanterror, joka on saamelainen taitelijaryhmä. Suohpanterror on tunnettu kantaaottavista ja provosoivista propagandajulisteistaan. Suohpanterrorille myönnettiin vuonna 2016 Kritiikin Kannukset -palkinto.

Twitterissä saamelaisaiheista twiittaavat mm. @OutiLansman, @TiinaSanilaAikio sekä @PetraLaiti. Lisää saamelaismuotia sekä käsitöitä Instagramissa: @Samekofter ja @Kautokeino_Solvsmie. Saamelaisia dokumenttielokuvia Minä ja pikkusiskoni, Kuun metsän Kaisa sekä artisteja: Amoc (rap), Sofia Jannok (pop) ja Ylva (electronic).


Näiden lisäksi, voit tutustua myös alkuperäiskansojen oikeuksia käsittelevään ILO-169 sopimukseen, saamelaisten pakkosuomalaistamiseen eli sulauttamiseen valtakulttuuriin, saamelaiselinkeinoihin, saamelaiseen kuvataiteeseen, teatteriin sekä kirjallisuuteen. Lue myös, mitä tarkoittaa kulttuurinen omiminen.

Kaikista ylläolevista aiheista sekä paljon muusta löytyy kattavasti tietoa Saamelaiskulttuurin Ensyklopediasta.