Pikaopas saamelaiskulttuuriin
Suomessa asuu noin 10 000 saamelaista. Päivitä tietosi saamelaiskulttuurista ajan tasalle tämän pikaoppaan avulla. Kuuntele saamelaisten kansallishymni, opi saamenpuvun merkitys kantajalleen ja mitä tarkoittaa, jos sinut joikataan.
Sámi gákti - saamenpuku
Kansallisvaatteet ovat saamelaisille henkilökohtainen ilon- ja ylpeydenaihe. Vaatteet ovat monasti perheenjäsenten, sukulaisten tai lähituttujen tekemiä. Niiden poikkeuksellisuus ei piile pelkästään koristeellisessa ulkonäössä, vaan informatiivisuudessa. Puvusta ja sen eri osista voi sukupuolen lisäksi päätellä kotiseudun, suvun ja siviilisäädyn. Saamelaiset käyttävät kansallispukuja yhä aktiivisesti ja varsinkin juhlissa pukuloisto on parhaimmillaan. Puku on pohjoissaameksi gákti, inarinsaameksi mááccuh ja koltansaameksi määccaǩ. Kansallispuvun merkitys saamelaiskulttuurissa on suuri.
Kuvagalleria: Minä ja saamenpukuni (Uusi Inari) sekä lisää tietoa saamenpuvuista (Saamelaiskäräjät)
Saamenpuku on selkeästi tunnistettavin ja tutuin saamelaisuuteen liittyvä asia. Siitä johtuen se on myös kulttuurisen hyväksikäytön kohde. Tutustu saamelaiskulttuurin esittämisen kuvaohjeistukseen.
“Saamelaisia nämä feikkisaamenpukutapaukset ärsyttävät, jopa loukkaavat. Yritän toimia saamelaisten tunteiden tulkkina ja selittää miksi.” Lue Yle Saamen päällikön Pirita Näkkäljärven valaiseva artikkeli saamenpuvun hyväksikäytöstä.
”Gákti on kuin toinen iho”
— Outi Länsman
Joikuperinne
Joiku on saamelaisten kansanmusiikkia. Joikuperinteen uudistaja Nils-Aslak Valkeapään sanoin, joiku on myös paljon muuta kuin omaperäistä laulua. Se on eräänlainen sosiaalinen käyntikortti. Siellä missä joikuperinne yhä kukoistaa, ihmiset joikaavat paikkojen ja eläinten lisäksi toisiaan. Ystävän kohdatessaan saamelainen saattaa hyvän päivän toivottamisen sijaan lurauttaa henkilölle varatun joiun eli toisin sanoen joikata hänet. Kaikki saamelaiset eivät kuitenkaan joikaa.
Perinteisesti joiulla on useita funktioita arjessa. Laumaansa valvova poromies voi joikata monista eri syistä. Joiku karkoittaa esimerkiksi pedot, koska ne tuntevat ihmisäänen. Joiku toimii myös hyvänä muistelemisen metodina, näin ystäviä tai heihin liittyviä tapahtumia ajatellessa ei käy aika pitkäksi.
Katso saamelaisen Jon Henrikin joiku menehtyneelle ystävälleen Talent Ruotsi -ohjelmassa:
”Henkilöjoikuihin liittyy erikoislaatuinen kielto: on pidetty sopimattomana joikata itsestä tehtyä joikua. Se rinnastetaan itsekehuun” – Sami ensyklopedia
Eri saamelaiskielissä on omat nimityksensä musiikkiperinteille. Ne poikkeavat toisistaan sekä nimen että musiikin osalta, tämä on rinnastettavissa alueittain vaihtelevaan saamenpukuun. Suomen saamenmaassa raikaa pohjoissaamelaisten luohti, inarinsaamelaisten livđe ja koltansaamelaisten leu’dd.
”Myös erityisissä sosiaalisissa tilanteissa, kuten kosinnan yhteydessä on joiuttu. Morsianta varten on sepitetty kosiojoikuja.” Lue lisää saamelaisesta musiikkiperinteestä.
Sámi duodji - käsityöt
Duodjissa on nähtävillä saamelaisten tiivis luontosuhde - suurin osa materiaaleista on kerätty ja kerätään edelleen luonnosta. Materiaalihankinta on myös esimerkki siitä, miten tiiviisti saamelaiskulttuurissa eletään vuodenaikojen mukaan, tiettyjä aineksia voi ja kannattaa hankkia vain tiettyyn vuodenaikaan.
Aidon saamelaisen käsityön tunnistaa Sámi Duodji -merkistä
Saamelaiset käsityöesineet ovat perinteisesti tehty käytännön tarpeita varten. Poron koipi- ja kallonahoista valmistetaan lämpimiä karvakenkiä ja kintaita talvea varten, vasan nahasta lakkeja ja sisnasta (parkkinahka) laukkuja, tossuja sekä nykyään myös puhelinkoteloita. Käsitöiden tekijät osaavat hyödyntää esimerkiksi porosta tai puusta niiden kaikki osat, suonia, luuta, tuohta ja juuria myöten. Nykyisin sámi duodji on usein myös taidekäsityötä ja esineitä tehdään paljon koristekäyttöön.
“Ongelmana on, että turistit eivät näe eroavaisuuksia eivätkä he tiedä, mikä on saamelaisten valmistamaa ja mikä ei.” Aidon saamelaisen käsityön tunnistaa Sámi Duodji–merkistä.
Duodji-shopin verkkokauppa, jossa saamelaisia käsitöitä
Lue lisää saamelaisesta käsityöstä (Elävä perintö)
Perusfaktoja
Saamelaisten kansallispäivää vietetään 6. helmikuuta. Saamen lippu, saamelaisten kansallisuuden symboli, virallistettiin vuonna 1986.
Saamen virallinen kansallislaulu on saamelaisen Isak Saban sanoittama ja norjalaisen Arne Sørlien säveltämä Sámi soga lávlla (YouTube).
On yleisesti tiedettyä, että monet saamelaiset pitävät Nils-Aslak Valkeapään Sámi eatnan duoddariid -joikua omana kansallishymninään:
Suomessa on noin 10 000 saamelaista. Saamelaisten kansallispäivää vietetään 6. helmikuuta
Arviot saamelaisten lukumäärästä vaihtelevat 50 000 ja 100 000 välillä. Suomessa saamelaisia on n. 10 000. Arvioita hankaluuttaa kysymys saamelaismääritelmästä. Saamelaiset ovat EU-alueen ainoa alkuperäiskansa.
Suomessa puhutaan kolmea saamen kieltä: pohjoissaamea, koltansaamea ja inarinsaamea. Puhuttuja saamelaiskieliä on yhteensä yhdeksän, jotka kaikki ovat uhanalaisia. Kuáti on saamenkielinen varhaiskasvatussivusto, muita työkaluja kielten opiskeluun löydät täältä.
Saamenmaa sijaitsee maarajat ylittäen Suomessa, Norjassa, Ruotsissa ja Venäjällä. Suomen saamelaisalue kattaa Enontekiön, Utsjoen ja Inarin kunnat sekä Lapin paliskunnan alueen. Yli puolet Suomen saamelaisista asuu nykyään saamelaisalueen ulkopuolella, esimerkiksi Helsingissä on suhteellisen suuri ja aktiivinen saamelaisvähemmistö. Pääkaupunkiseudulla toimii City-Sámit ry, jonka tarkoituksena on edistää etelässä asuvien saamelaisten yhteenkuuluvutta.
Saamelaiskäräjät on Suomen saamelaisten korkein poliittinen elin, joka valitaan vaaleilla joka neljäs vuosi. Suomessa saamelaisasioista uutisoi YleSápmi.
Suohpanterror artivistiryhmä ottaa näkyvästi kantaa saamelaispolitiikkaan taiteen keinoin
Saamelaispolitiikkaan ottaa näkyvästi kantaa Suohpanterror, joka on saamelainen taitelijaryhmä. Suohpanterror on tunnettu kantaaottavista ja provosoivista propagandajulisteistaan. Suohpanterrorille myönnettiin vuonna 2016 Kritiikin Kannukset -palkinto.
Twitterissä saamelaisaiheista twiittaavat mm. @OutiLansman, @TiinaSanilaAikio sekä @PetraLaiti. Lisää saamelaismuotia sekä käsitöitä Instagramissa: @Samekofter ja @Kautokeino_Solvsmie. Saamelaisia elokuvia: Saamelaisveri, Kuun metsän Kaisa, Maan sisällä linnut sekä artisteja: Amoc (rap), Sofia Jannok (pop) ja Ylva (electronic).
Saamelaiskäräjien kattavalta Oktavuohta-sivustolta löydät paljon teksti- ja videomateriaalia opetuksen tueksi, Vastatuuleen on Kukka Rannan ja Jaana Kannisen toteuttama tietokirja saamelaisten pakkosuomalaistamisesta ja Jalkapohja Niillas Holmbergin runoteos, joka käsittelee ihmisen ja maan välistä yhteyttä.
Näiden lisäksi, voit tutustua myös alkuperäiskansojen oikeuksia käsittelevään ILO-169 sopimukseen, saamelaisten pakkosuomalaistamiseen eli sulauttamiseen valtakulttuuriin, saamelaiselinkeinoihin, saamelaiseen kuvataiteeseen, teatteriin sekä kirjallisuuteen. Lue myös, mitä tarkoittaa kulttuurinen omiminen.
Kaikista ylläolevista aiheista sekä paljon muusta löytyy kattavasti tietoa Saamelaiskulttuurin Ensyklopediasta.
